Polvivammaa, naamavammaa ja operaatio käännytys

Jos kuvittelette, että teillä on tylsää, voin antaa perspektiiviä asiaan. Elämäni on viimeisimmät kuukauden koostunut tällaisesta seksikkyyspläjäyksestä:

Pari rautanaulaa, päälle 20 tikkiä, turvotus ja toi kirottu rauta-nyöritys-vammautusrakennelma on pitäneet perseeni tiukasti kiinni kotisängyssä. Sosiaalinen elämä viikonloppuisin koostuu lähinnä itsekseen peilille puhumisesta ja erilaisista tv-sarjoista joihin koukutun jo pelkkää tekemättömyyttäni. Oon kyllä pitänyt ulkonäöstäni huolta, tässä kuva päiväni kohokohdasta jota varten tälläydyin tunteja (se oli villi kauppareissu se, ostin maitoa):

 

Kuten möllöilmeisestä olemuksestani voi päätellä päräytin latvat pinkiksi tossa kuukausi sitten. Oon jo kiintyny tohon väriin, mutta toisin kuin kuva antaa ymmärtää pää on pelkkää kuollutta säkkärää ja kaipaisin kipeästi kampaajaa. Mutta rakastan tätä pituutta ja väriä, mitä tehdä, first world problems ja sillee.....

Loppuun vielä sellainen informaatio, että jokaisen elämänmuodon on katsottava Doctor Who. Koska. Pakko. Se sarja on ihana. Ja kamala. Samanlaista settiä kuin Samaran videot: jos erehdyt katsomaan sen, on sun pistettävä tuskasi eteenpäin jos haluat elää. Joten. WATCHHH IIIITTTT.

Blush blush blush

 

Ja niin musta tuli ginger. Kampaajalle mennessä oletin jotain vähän blondimpaa, mutta kyllä tällä elää ensi palkkapäivään ja uuteen väripurkkiin asti. Varsinkin, kun yhdeltä lempibändeistäni -Garbagelta -on tullut uusi albumi, ja laulaja sattuu olemaan punapää :D  Ja tää rakkaus tota levyä kohtaan on muuten sanoinkuvaamaton. Esimerkiksi tämä biisi on mieletön:

 

Joo ja sit sellasta asiaa että perustin paskanpuhumisblogin, jossa siis lähinnä aion kirjoitella mietteitäni asioista x ja y. Pahemmat ulkonäköangstipostaukset tulee siis pysymään tän blogin puolella.

Oon nyt hyvin onnistunu välttelemään kokeisiinlukemista tunnin tän tekstin kanssa, joten pitänee mennä jatkamaan. Adios!

Bastards with perfect summer hair

Not-so-bastards with not-so-perfect hair: allekirjoittanut. Mäkin haluun tukan, joka näyttää raikkaalta ja ei-niin-gootilta pörröisenä mustaa nahkatakkia ja pandakajaleita vasten! ;__; Kesäkuuta odotellessa, ennen en uskalla amputoida tätä punertavahkoa rättiäni hiuskuolema-kaljuuntumisvaaralta. Byhyy.

Vuosijuhlat ja kiva krapulapäivä

 Ihan ekaksi sellaista informaatioluontoista asiaa että bloggailen nykyään myös kaveriblogissa TÄÄLLÄ, käykää ihmeessä tsekkaamassa!


Mutta tän postauksen oikeaan aiheeseen: könysin likaisesta luolastani ainejärjestöni vuosijuhliin, ja olisihan väärin, jos ette saisi kuvaspämmiä haudasta nousseen Lumikin lookistani.

 

 Kalvetkaa värisekseni kateudesta kun katselette tätä vanhojentanssimeininkiä. Rakastan tollasia prinsessapukuja, mutta harvemmin niihin on sopivaa tekosyytä sonnistautua :(

Muiden suunnatessa kakkospäivän sillikselle meikäläinen totesi jälleen kerran että mun stamina ei oo lähelläkään sitä mitä yliopisto vaatisi: 38 asteen kuume ja kankkusenpoikanen oli tarpeeksi pitämään mut kotona. Onneksi mun päivä pelastettiin heti aamusta, kun Niko soitteli ja totesi että voisin tänään lainata sen pleikka ykkösen muistikorttia, ja samalla Final Fantasy VIII:n. Kävin vielä hankkimassa palanpainikkeeksi Ellen, ja nyt on ihanan sunnuntainen olo. Harvemmin tätä kuulee, mutta krapulapäivät on parhautta!

One of the wonders of the word is going down, it's one of the blunders of the world no-one cares enough

Haluaisin kovasti olla inspiroitunut, mutta hitto vie kun en ole. Tarvitsisin nyt kovasti uusia juttuja elämään. Tässäpä siis muutamia asioita mun puutostilalistalta kaiken kansan iloksi koska oon säälimätön julkisesti asioista valittaja.

Ensinnäkin kaipaisin kovasti mielenkiintosta seuraa.  Mieli tekisi puhua siisteistä, hulvattomista ja epäilemättä totaalisen epäkatu-uskottavista jutuista liekeissä aamuyöhön asti. Jätin just ison osan tämänmielistä väkeä pääkaupunkiseudulle, ja mulla on jo ikävä.

-Uusi hyvä anime/manga ois kanssa jees. Katsoin Hajime no Ipon loppuun ja innoittunut oloni taisi samanaikaisesti katketa seinään. Mun fanitus tätä sarjaa kohtaan ylsi 76:ssa episodissa niin kovalaatuisiin mittoihin, että oon löytänyt itteni useammin kuin kerran youtubesta fangirlaamasta Jack Dempseytä neljän aikoihin aamulla. Mutta ei muuten joka muija voi väittää tietävänsä mikä on Dempsey Roll!

(Joo ja mä todellakin nautin tästä juonikehityksestä, mahtavaa sanoisinko :'D)


-Ja sit vikana kohtana jotakin ulkonäöllistä. Mulla on jälleen niitä kausia kun mikään vaatekaapin sisällön tuotteista ei näytä eikä tunnu omalta, enkä oikeen tiedä mikä tuntuisi. Mutta yksi asia on varmaa; jotain uutta on saatava. Ainoa konkreettinen kuolausobjekti jonka olen löytänyt on tässä allaoleva hiuskuva, jota tapitan villisti aina tasaisin väliajoin.

Sanat ei riitä, kattokaa nyt niitä..! Omat kutrini ovat toki vielä liian lyhyet ja auttamattoman paatuneen tummat eikä tommosen vaalean osion tekeminen ois luultavasti puolen vuoden itkupotkuraivarikäsittely, mutta joskus vielä..!

Jep mutta ei mulla muuta, joten jatkan tylsyyskuolemaa loppuillan. Perinteinen eka kouluviikko joulun jälkeen, ei voi muuta sanoa.

ps! Jos joku osaa kertoa miten ton saakelin headerin saa keskelle blogia oisin ikikiitollinen..

Kynitty mutta kalju by Hiusmallitilaisuus

Teknisesti ottaen mulla on hiuksia vielä päässä, mutta olo on kuin kuontalo olisi miinuksen puolella. Kuvaa:


Niinkuin epäilin, polkkahan tästä tuli. Alkujärkytyksen jälkeen (joka oli muuten erittäin miellyttävät, masistelun ja lakkapullolla viiltelyn täyteiset pari päivää) alan viimein tottumaan tuoreeseen hiuksettomuuteeni. Lisäksi tämä tukka on 100% varmasti Japanissa in -kampaajani oli näet TIGI:n Japanilainen hiuskonsultti :D

Ja siis se Japanin reissu.... kolme päivää aikaa, oon kipeä ja täysin aikaansaamaton o/ Nytkin pitäisi pakata. Voi paska.

Kipeänä, taas

Tyypillisesti viikko ennen Japania muhun iskee jokin salakavala oksennustaudin pikkuserkku o/ Viimepäivät olen yrittänyt psyykata itteäni terveeksi, ja homma onnistuu vähän niin ja näin. Ehkä se tästä...

Eniten tässä sairastelussa vituttaa se, että mulla olisi pitkästä aikaa mielettömästi ohjelmaa. Lukemista, pakkaamista, ja tärkeimpänä maanantain TIGI:n hiusmallitilaisuus johon menin hulluuksissani suostumaan. Homman idea on siis että kampaaja vie ja leikattava vikisee. Tukka on tällä hetkellä venähtänyt pitkäksi, ja latvat kuolleet, eikä kampaajilla usein ole sympatiaa haituvia kohtaan. Lähden siis Japaniin puolikaljuna.

Hiukseni nyt:

Ja mikä on muotia:



Voi apua.

En ikinä opi

Kertokaan mulle miten mä voin muka olla ainoa elämänmuoto tässä universumissa, jonka musta tukka saa näyttämään täydeltä perseeltä?! Oon aina ollut sitä mieltä, että dramaattinen musta/tummanruskea tukka on ihan mielettömän hyvännäköinen ja kaunis katsella. Itselläni se ei kuitenkaan ole toiminut -malli on ollut huono, olen näyttänyt zombielta, en ole osannut meikata oikein sen kanssa ja näin edelleen.

Mutta jos kuitenkin..?

Mustaa DeviantArtissa:



Blogeissa:

Converting Vegetarians



Vendeta



Nelliina



Ja sitten mulla.






Hajoan.

Ps. en ole ihan varma näyttääkö toi tukka huonolta mulla värin vai tukan hunon mallin/kunnon takia. Asdff

Tätä on odotettu

Tänään tapahtui tämmöisiä:



Tiivistettynä, rakastan tota. Väri on juuri se oikea punertavanruskea -siis ei musta, mikä saa mut näyttämäänluurangolta, ja punertava ilman, että näytän ylikypsältä tomaatilta. Parasta tässä on kuitenkin, että Tuksu-look on poissa! Näytän itseltäni!

Ja oli muuten mun pienen elämäni ensimmäinen kerta, kun hiusväristä tuli oikeasti väripurkin kannessa virnistelevän naikkosen värin sävynen! :'D Olen positiivisesti yllättynyt.

Blodit RIP! (ei tuu teitä ikävä.)


Hiustenvärjäyksen innoittamina minä ja Tiia (jonka hiukset värjäsi muuten meikäläinen!) päätettiin lähteä viereiseen pusikkoon haahuilemaan.

Tiian hiusten rinnalla mun tukka on kaukana punaisesta!

Ilmetty pikkumyy? :D

Tuuli teki minut euforiaiseksi ilmeisestikin

Ja siis toi mun tukka sitten <3__<3>

Huomaa ehkä hiukkasen paremmin minkä väriset silmät mulla on.

Yhteistyönä saatiin aikaan myös kyseinen jääpuikkoherra.
Vilkutukset kaikille!

Puolkaljun nörtin elämää, ei sen enempää

Kauhistunutta vääntelyä otsikon takia.

Tukka siis lähti..

..ja sain silmälasit.

Toi paskajäykkä olemukseni kuvaa aika hyvin tämänhetkisiä fiiliksiä -olen kalju? Lopputulos ei kuitenkaan ole ollenkaan niin järkyttävä kuin oletin, mutta kyllä tää taas totuttelua kaipaa. Etenkin kun ideana olisi kasvattaa tätä lettiä eikä lyhentää. Blondauksenjälkeiset kuoleet haituvat oli kuitenkin pakko poistaa, ja se johtaa aina uudestaan tohon ylipitkä-polkka -lookkiin ;__;

Tossa vielä toinen kuva, tällä kertaa ilman rillejä niin, että tukan pituuskin näkyy jotenkuten.

Oon kyllä onnellinen että tää on luultavasti vika postaus tällä kuolleenvaalealla värillä!

Mutta se siitä tukka-angstista! (tällä kertaa.)

Gorillazilta on tulossa uutta materiaalia ihan parin päivän sisällä! En tiedä missä välissä niin pääsi käymään, mutta jos Last.fm:ää on uskominen tämä on yksi mun nykyisistä lempibändeistä. Kun mietin tätä rajatonta hehkutusfiilistä mikä ton uuden levyn ilmestyminen aiheutti, niin täytyy myöntää että onhan se aivan jumalaista musiikkia! :D Mutta ylihuomisen huomista odotellessa <3__<3 .

Rock the house!

Arvatkaapas huviksenne kuka on se Espoolainen neiti joka pääsi autokoulun läpi!
Ja entäpäs se iloinen, surullinen yksilö, joka päätti juhlan kunniaksi heittää aivonsa narikkaan ja täyttää syntyneen tyhjiön tunnetulla viisaiden juomalla, ja kärsi sen takia elämänsä kaameimman kankkusen?

Vinkki: Mä.

Vaikka se täällä siltä vaikuttaakin en oikeastaan ole doku ollenkaan ;___;
Mutta ikävä kyllä en tunne käsitettä "kohtuudella" yhtään missään mitä teen, enkä mä ikinä opi. Ehkä "sitten isona"...

JOKA TAPAUKSESSA, tässä kerrassaan hemaiseva pärstäkuva Krissestä ja musta lähdössä kyseiselle, kohtalokkaalle reissulle Fabrickkiin (joka on muuten ihan paska paikka, liian kallis ja liian snobi mun makuun. Tälläkertaa päädyin sinne, koska mut maksettiin sisälle. Ei olisi kannattanut x__x)


Virnuilevaa. Enkä tietenkään tajunnut ottaa meistä yhtään älykästä kokovartalokuvaa, että voisin näyttää mun vaatteet, hyyyvä minä <3

Yhden työn toi kuva kuitenkin täyttää, sillä siitä näkyy mun tukka nykyisessä kuosissaan. Jos siis kuosista voi puhua katsellessa tota reuhkaa x__x Huomenna olis edessä kampaaja -vihdoin, muistutan oikeesti nykyään lähinnä lammaskoiraa. Parin viikon sisällä olis myös tarkoitus päästä tästä epämääräisen pissankeltaisenvaaleasta sävystä eroon. (Mitä pidempään tää tukka on mulla, sitä enemmän ja värikkäämmin sitä vihaan :'D ) Värikin on jo ostettu, se löytyy aikasemmista postauksista!

Uusi ulkonäkö, here I come!

Abiviikko ja uusi kamera testauksessa

Lukio onkin sitten finito lähipäivinä, thank god! Tätä on odotettu semmoiset kolmisen vuotta. Viimeisillä viikoilla meilläpäin on tapana tehdä itsesnsä mahdollisimman naurunalaiseksi ennen grande finalea eli penkkaripäivää. Pääsin kokeilemaan uutta kameraani teemapäivinä. Hel-looks, anyone? Linssi ei ainakaan vielä ole särkynyt!

*Parin päivän kuvamateriaalia teidän iloksenne*

Urheilijapäivä: Thai-boxing, sexypöksyt ja ei habaa. Silti sain innokkaan fanin!



Seuraavaksi oli vuorossa tooga, minkä missasin taidokkaasti kuvaamataidon retken takia. Kuvamateriaali siitä jäi siis ottamatta, mutta seuraavan päivän Bling bling -teema korvaa paljon!

Ma Homie Tiia. Gangstailtiin suoraan koulusta in da B.I.G. Apple,
siksi malleina toimitaan lähinnä me.

Kouluni hoodit. Heruux?

Pauggu ja epämääräinen käsimerkki

Maanantaina odottaisikin sitten After-ski -teema, mikä tarkoittaa neonvärisiä tuulipukuja, monoja ja muuta mukavaa. Sitä odotellessa!


Kauhistelkaa muuten kanssani tota ylikasvanutta, keltaista retkua joka roikkuu mun päässä! Tukka-angstikuolema on lähempänä kuin koskaan, mutta on pakko jaksaa. Sinisen värin kokeileminen tuhosi koko mun kuontalon, ja joudun nyt odottamaan että terve hius kasvaisi takaisin. Ja se KESTÄÄ.

Kauniiden hiusten kaipuuta lieventääkseni menin Tiian kanssa kuolaamaan väripakettiosastoa. Tunnin tarkan harkitsemisen jälkeen päädyin tämmöiseen purkkiin:



Väri on luonnossa vähän vaaleampi, ja lilan sijasta ennemminkin ruskeaan taittuva. Ainakin väritupsussa se näytti lähes täydelliseltä sävyltä <3__<3 Toisaalta mun hiuksista ei ole ikinä tullut samanväriset kuin esimerkkitupsussa, mutta mutta aion pitää peukkuja!
Harmi kyllä varjäysoperaatio siirtyy vasta ensikuuhun, sillä menin tyhmänä lupaamaan mun auktoriteetikkaalle kampaajalle etten koskekkaan hiuksiini ennen sitä. Tuskaisaa on.