Kauppa opiston naiseeeet

Ne todella kääntää sun pääään feat. gee gee gee gee baby baby baby

Ylläoleva setti oli se ilta milloin hankin tän elämäni flunssan minkä kourissa nyt kidun...

Syytän täysin Emmiä jonka kanssa oli niin hyvä idea vallata Onnelan terassin märimmät reunapenkit ja jäätyä sinne

Asiaa ei auta että se on tän universumin pahin juottaja

Helkkari en ihmettele yhtään että se on kauppiksessa noilla myyntitaidoilla

"En ite juo ennen kun tää sun lasi on tyhjä! Hophop! Yy kaa koo NONIII!! Seuraava!"

Ja nyt kun itsaridarroja pukkaa, se johtuu kuulemma siitä etten juo tarpeeksi, ja mun toleranssia pitää kohottaa ankarasti tulevaisuudessa

Tervetuloa kauppakorkeaan

--- > läksyt

Red wine is for hipsters -and me

Eloni on yleisesti varsin jännittävää (ei), mutta toissapäivänä tapahtui jotain iänkaikkisesta latteudesta poikkeavaa. Värjäsin nimittäin hiukseni! 

Ensimmäinen mielikuva oli esim. liila, mutta parin pesun jälkeen pystyn jo kutsumaan tätä väriä viininpunertavaksi ruskeaksi. Oon muuten onnesta pinkeänä kun mun silmät näyttävät tällä näinkin vihreiltä! Hankin lisäksi soppaan pidennykset, joiden pitäisi kai saapua tämän viikon lopulla. Niistä myöhemmin siis lisää.

Tätä päräyttävää tukanmuutoskokemusta lukuunottamatta elämäni on koostunut pitkälti tästä:

Ja tästä:

Ja ihan viimeaikoina tästä:

Ostoslistalla siis elämä, as always. Tai no, olisi mulla likainen kämppä, sosiaalinen elämä ja iso kasa läksyjä hoidettavana mutta paskanmarjat minä mitään jaksan. Tekosyynä möllöttämiseen on hyvä käyttää tätä yllättäen jälkeen baari-illan, jossa pyörin sateisella terassilla 90% ajasta iskenyttä kuume-flunssatilaa. Hajottais jos kiinnostais. Tenttiviikolla sitten kiinnostaa vähän liikaakin.

Ps, oon niin khyyl että melkein itkettää..

Never was a cornflake girl

Kovasti terveisiä tiältä Kuopejosta!

Opiskelut ovat välivuoden jälkeen alkaneet meikäläiselläkin -tai pikemminkin se kuuluisa fuksiviikon alkuhuumabiletys on. Erästä fiksua AMK-poikaa lainatakseni: "Juu mie kuulinki että nää kauppaopiston naiset o hiukka viinaan meneviä". Aiai. Viikon kestänyt tukka putkella riekkuminen ympäri täkäläisiä, mieltäylentäviä kuppiloita oli niin päräyttävä kokemus, että yhtenä aamuna heräsin kovassa kuumeessa ilman ääntä. Mutta kyllä mä valehtelisin jos väittäisin, että opiskelijaelämä ei olis musta aikamoista!

Toinen asia mihin olen täälläpäin joutunut tottumaan on soluasunnossa asumisen salat. Ja ruokakakaupassa käymisen koettelemukset. Ja mulle yhä täysin mystisen pyykinpesun ulottuvuudet. En yksinkertaisesti handlaa tätä kaikkea vielä, mutta ehkä mä opin ennen ensivuotta. Ajattelin aloittaa tän oppimisenni sillä, että lopetan yksinpuhumisen ennen kuin naapurin naisenalku soittaa valkotakkiset... 

Edustuskuvaa kämpästäni -se normaalitilanne, jossa lattialla näkyy enemmän vaatteita kuin sitä lattiaa -ja bonuksena riemusta pinkeä ilme, joka on kai jämähtänyt pärstävärkilleni. Elämä on ainakin mielenkiintoista jos ei muuta!

Kello on kaksi, joten tää päivitys jää nyt tähän. Loppuun kuitenkin vielä ruokaresepti by Tori Amos. Herranjumala eihän tätä naista voi olla rakastamatta!