On rankkaa olla köyhä opiskelija -tonttumies

Oon viimepäivinä osoittanut paatuneimmankin samurain kalpeaksi vetävää itsekuria ja jäänyt kotiin möllöttämään tän tautini kanssa vaikka aivot sanookin että tämä äärimmäisen tylsistymisen multihuipentuma saa mut kohta kilahtamaan. Myös unirytmi on mulla helkkarin hyvässä kondiksessa; kello kolme aamulla on ilta jos mun aivoja on uskominen. En kertakaikkiaan voi ymmärtää miksi aamuöisen tylsyyden tappamiskeinona on niin paljon inspiroivampaa kipittää Chocobolla ympäri maita ja mantuja ja kirota playeri -Cloudin naiselämää kuin esim. nukkua...

 Täytynee myöntää että samuraismaisuudestani huolimatta mulla oli yksi päivä kun sorruin ja lähdin kaupungille, joskin vaan etsiskelemään joululahjoja. Joo ja synttärilahjoja ja valmistujaislahjoja ja ties mitä kissanristiäislahjuksia -jostain äärimmäisen rasittavasta syystä puolet mun kaveripiiristä ja suvusta on päättäneet että joulukuu on hyvä idea juhlia kaikki lahjansaamisjuhlat läpi. Oon totaalisessa vararikossa, mutta onneksi loisin joulun ajan vanhemmilla joten omaan oloon ei mene rahaa penniäkään  o/

Ton hienon sensuroinnin alla on siis kaverin lahja jonka paketoin ennen kaupungille lähtöä. Olis toki ihan jees opetella muokkaamaan kuvia tällä laitteella joskus..? Itseasiassa mulla ois vielä tänään ohjelmassa muutamankymmenen muun lahjan paketointi, joten näissä meiningeissä eteenpäin elämässä. Huomiseen, eli jouluaattoon jos jaksan silloin kirjuroida tänne (todennäköisesti jaksan, koska helvetti ei jouluaattonakaan tapahdu mitään fiksua ennen ilta kuutta).

AINIIN PS!

Löysin ElfQuest -nimisen sarjiksen uudestaan, ja tää on parhautta! Olin suurin fani joskus yläasteella, ja täytyy myöntää että tää on ihan hyytävän korni sarja hetkittäin, mut nostalgiat on katossa. Jos dikkaa fantasiaa niin todellakin suosittelen!

All I want for christmas is to be well again

Ihastuttavaa kuinka se, että meikäläinen on terveenä, on nykyään enemmän poikkeus sääntöön kipeilyn lomassa. En jaksa kirjottaa joten tein videon jota kadun jo nyt.

Oikeesti wau

I FEEEL PRETTYYYY OH SO PRETTYYYYYYY

Ja ihana tää alaperspektiivi muutenkin, näytän massiiviselta ;__;  Oon varmaan järjiltäni oikeesti mut voitte syyttää mun lääkitystä

Hello, december

 En tiedä teistä, mutta mä olen todella jouluihmisiä, ja sanat ei riitä kuvaamaan kuinka pähkinöissäni olen siitä, että mulla on viimein oikeus kajota alla oleviin joulukalentereihin! Lisäksi tajusin jälleen yhden lisäsyyn miksi on aivan mahtavaa asua omillaan: siskoni, joka normaalisti syö oman kalenterinsa päivässä ja verottaa sitten mun kalenterista suklaita asuu satojen kilometrien päässä <3 Me todellakin gusta.

 Muihin asioihin sen verran, että mulla on viimeaikoina ollut pahemmanlaatuinen ulkonäköangsti. Mikään ei vaan näytä hyvältä. Fiksuna tyttönä yritin lievittää tätä fiilistä leikkaamalla itselleni otsiksen. Jätän teidän mielikuvituksen varaan kuinka uskomattoman eroottiselta näytän sen kanssa, ja saatte sen sijaan pärstäkuvaa ennen kohtalokasta, hiuskirurgista operaatiota:

Noi pidennykset on kyllä ihanat.

Loppuun vielä tosi hieno suttu minkä piirsin mun ja Nepin kehitteillä olevan sarjiksen mafiamiekkosesta. Mietin edelleen että onko sillä kaulassa syöpä vai onko sillä ollu vähän turhan villi yö jonkun naishenkilön kanssa vai enkö vaan osaa piirtää... Tän kuvan ottamisen jälkeen peitin ton sutun piirtämällä sen päälle pari noppaa jotka Herra X on aivan selkeästi tatuoinut itseensä. Character development by minä!  o/  ;__;

The train of boredom

Viimeinkin on luppoaikaa kirjoitella tänne -liikaakin, Helsinki-Kuopio -välin junamatkat alkaa pikkuhiljaa pursuta ulos korvista. Mukavana piristyksenä tälle reissulle oli juna-asemalla maannut teinikolmikko, joista kaksi piirteli tussilla sammuneen kaverinsa otsaan peniksiä. Ah, Kuopio.

Muuten elämäni on tosi jännittävää täällä pusikossa: tenttejä ja bailausta pukkaa, ja opiskelua on suhteessa näihin ihan hävyttömän vähän. Silti onnistuin saamaan kaikista tähänastisista tenteistä neloset (siis toisiksi paras numero, ai että toi luku näyttää hajottavalta lukioasteikolla!). Mitäs vittua, mutta ei sillä että valittaisin.

Värjäsin myös hiukseni halloweenia varten tummanruskeiksi (mustalta nää näyttää mutta niin purkki väitti). Päräytin pidennykset samanvärisiksi ja oioi rakastan kuinka tää väri sopii kaikkien mun vaatteiden kanssa yhteen!

Nautiskelen muuten kovasti siitä kuinka mulla on kuvissa vain kaksi ilmevaihtoehtoa: hämmentynyt tai tuskaisen vihainen.Varsinkin noista jälkimmäinen on todella herkän näköinen kun olen missihymy -Emmin kanssa samoissa kuvissa, kontrasti muchos? Note to self, vältä yhteiskuvia.

Ensiviikko mulla on lomaa (joskin osin akateemista vapautta hyväksikäyttäen hankittua sellaista). En mä mitään rauhoittua saa, koulu ei anna: Seiska VIP -risteily Tuksuineen päivineen ja Ladies Night jossa siis naisille lähes ilmainen bileilta odottaa. Yritän tässä miettiä miten selvitän äidilleni ettei kauppis suinkaan ole turmellut mua vaan tälläista on nykyään ns. normaali sosiaalinen elämä  ;__;

Inspiraatio by internetin ihmeellinen maailma ja veljeni Aasia-kansio Facebookissa

En kyllä helvetissä aio kuolla vanhuuteen tyytyväisenä jos en ole nähnyt tällaista settiä omin silmin:

 

 

 

Noista on siis kaksi netistä, loput veljen kämäsestä kamerasta. Ei vaan päähän mahdu että tollasia maisemia on olemassa tosielämässä... Pakko kokea. Pakko.

Kuopio on ihan kaunis paikka

Viipotin tässä yksi päivä läheiselle näköalatornille ottamaan kuvia auringonlaskusta tekotaiteilijoiden kuningattarena, fuckkk yeahhhh. Näistä tuli aikamoisia vaikka itse sanonkin, täällä kun riittää pusikkoa ja maisemaa vaikka muille jakaa jos uskaltautuu keskustan ulkopuolelle. Tulee Espoo mieleen, heh.

Pitihän sitä tottakai ottaa omaakin pärstäkuvaa... ja tarkkasilmäinen saattaa huomata että tukkani on kasvanut kunnioitettavaan hevilettimittaan viikon aikana. 76 euroa NetHairissa, ja oon ainakin vielä tyytyväinen. Mutta voiko joku kertoa jotain tän mun vielä hetki sitten tummanpunaisen kuontalon nykytilasta?! Harkitsen vakavissani tummanruskeaa, ainakin pysyisi juurikasvuun asti väreissänsä.

Loppuun vielä tällainen kaverikuvaotos, missä muistutan kummasti punaviinihuulista hevinaista. Pääkallokaulakoru kruunaa kaiken, vaikkei sitä kunnolla tässä näykkään. Kippistä kaikille!

Kauppa opiston naiseeeet

Ne todella kääntää sun pääään feat. gee gee gee gee baby baby baby

Ylläoleva setti oli se ilta milloin hankin tän elämäni flunssan minkä kourissa nyt kidun...

Syytän täysin Emmiä jonka kanssa oli niin hyvä idea vallata Onnelan terassin märimmät reunapenkit ja jäätyä sinne

Asiaa ei auta että se on tän universumin pahin juottaja

Helkkari en ihmettele yhtään että se on kauppiksessa noilla myyntitaidoilla

"En ite juo ennen kun tää sun lasi on tyhjä! Hophop! Yy kaa koo NONIII!! Seuraava!"

Ja nyt kun itsaridarroja pukkaa, se johtuu kuulemma siitä etten juo tarpeeksi, ja mun toleranssia pitää kohottaa ankarasti tulevaisuudessa

Tervetuloa kauppakorkeaan

--- > läksyt

Red wine is for hipsters -and me

Eloni on yleisesti varsin jännittävää (ei), mutta toissapäivänä tapahtui jotain iänkaikkisesta latteudesta poikkeavaa. Värjäsin nimittäin hiukseni! 

Ensimmäinen mielikuva oli esim. liila, mutta parin pesun jälkeen pystyn jo kutsumaan tätä väriä viininpunertavaksi ruskeaksi. Oon muuten onnesta pinkeänä kun mun silmät näyttävät tällä näinkin vihreiltä! Hankin lisäksi soppaan pidennykset, joiden pitäisi kai saapua tämän viikon lopulla. Niistä myöhemmin siis lisää.

Tätä päräyttävää tukanmuutoskokemusta lukuunottamatta elämäni on koostunut pitkälti tästä:

Ja tästä:

Ja ihan viimeaikoina tästä:

Ostoslistalla siis elämä, as always. Tai no, olisi mulla likainen kämppä, sosiaalinen elämä ja iso kasa läksyjä hoidettavana mutta paskanmarjat minä mitään jaksan. Tekosyynä möllöttämiseen on hyvä käyttää tätä yllättäen jälkeen baari-illan, jossa pyörin sateisella terassilla 90% ajasta iskenyttä kuume-flunssatilaa. Hajottais jos kiinnostais. Tenttiviikolla sitten kiinnostaa vähän liikaakin.

Ps, oon niin khyyl että melkein itkettää..

Never was a cornflake girl

Kovasti terveisiä tiältä Kuopejosta!

Opiskelut ovat välivuoden jälkeen alkaneet meikäläiselläkin -tai pikemminkin se kuuluisa fuksiviikon alkuhuumabiletys on. Erästä fiksua AMK-poikaa lainatakseni: "Juu mie kuulinki että nää kauppaopiston naiset o hiukka viinaan meneviä". Aiai. Viikon kestänyt tukka putkella riekkuminen ympäri täkäläisiä, mieltäylentäviä kuppiloita oli niin päräyttävä kokemus, että yhtenä aamuna heräsin kovassa kuumeessa ilman ääntä. Mutta kyllä mä valehtelisin jos väittäisin, että opiskelijaelämä ei olis musta aikamoista!

Toinen asia mihin olen täälläpäin joutunut tottumaan on soluasunnossa asumisen salat. Ja ruokakakaupassa käymisen koettelemukset. Ja mulle yhä täysin mystisen pyykinpesun ulottuvuudet. En yksinkertaisesti handlaa tätä kaikkea vielä, mutta ehkä mä opin ennen ensivuotta. Ajattelin aloittaa tän oppimisenni sillä, että lopetan yksinpuhumisen ennen kuin naapurin naisenalku soittaa valkotakkiset... 

Edustuskuvaa kämpästäni -se normaalitilanne, jossa lattialla näkyy enemmän vaatteita kuin sitä lattiaa -ja bonuksena riemusta pinkeä ilme, joka on kai jämähtänyt pärstävärkilleni. Elämä on ainakin mielenkiintoista jos ei muuta!

Kello on kaksi, joten tää päivitys jää nyt tähän. Loppuun kuitenkin vielä ruokaresepti by Tori Amos. Herranjumala eihän tätä naista voi olla rakastamatta!

Jotain jännää tapahtui

Etsi kuvista virhe, joka ei ole virhe ollenkaan:


ps, olen aika onnellinen ♥

First rule of combat: shoot them before they shoot you

Mulla on meneillään yksi näitä kukkeita päiviä kun suunnitelmissa on tehdä vaikka mitä mielenkiintoista, mutta sitten päädynkin tuijottamaan apaattisena ikkunasta ulos ja pelaamaan pleikkaria. Kuopiossa (jossa mua muuten odottaa kauppispaikka! Just fyi)olevaa uutta asuntoakin varten pitäisi pakata ja valmistautua henkisesti koko soopaan, mutta kun ei tule mitään niin ei tule. Olen jo hyväksynyt itseni paatuneena viimetinkaan jättäjänä ;__;

Paljon edellisiä enemmän mua ovat innostaneet draamainen mättöanime, uusin ja viimeisin Potteri ja kavereiden kanssa kuumuuteen kuoleminen. Seuraavassa niistä.

Cowboy Bebop.
Tytöksi mulla on epätavallisen kyltymätön intohimo viileisiin miehiin, rappioeloon ja dramaattisiin taistelukohtauksiin. Mikään ei saa mua jännittyneemmäksi ja innostuneemmaksi kuin puolikuoliaaksi hakattu päähenkilö joka ei osaa luovuttaa. Cowboy Bebopista löytyy kaikki tämä plus huumoria, upeita juonenkäänteitä ja kertakaikkiaan säväyttäviä hahmoja. Lisää tähän vielä upea soundtrack, ja hei, mä olen myyty. Spike, take me now!






Muutaman naisen taiteilijabileet ja yleinen möllötys
Nimenomaan möllötys on avainsanana sille mitä on tapahtunut: oon istunut perseelläni ringissä muutaman inspiroivan yksilön kanssa ja jauhanut paskaa. Ja hei, olen nauttinut joka sekunnista. Lisää tätä kiitos.


Potteri. Eipäs vaan Severus! ;__;
Fiiliksiä voi varmaankin lukea kuvassa olevan säälittävän ja eksyneen oloisen naisenalun naamalta.

Oodi aktiiviselle päivitystahdille

Ei tänne yksinkertasesti jaksa kirjotella muuten kuin silloin kun on jokin elämää suurempi syy olla yksin lukkojen takana, ja omassa tapauksessani syy tämänkertaiseen on sijoiltaan oleva jalka. En ole viikkoon, kahteen tehnyt muuta kuin opiskellut ja pelannut pleikkaria, ja valehtelisin jos se olisi musta jotenkin kamalaa :'D

Kauppiksen pääsykokeet lähestyvät lähestymistään ja tajusin tässä hiukkasen viiveellä etten osaa matikkaa alkuunsakkaan. Toinen välivuosi tulossa, mutta hei, miettimisaika on ihan mukava asia?! Ja siis ylipäätänsä minne epämatemaattisen, historiaa, psykologiaa ja syvällisen raivokkaita keskusteluja rakastavan naisenalun kuuluisi mennä!?

No mutta vitut tästä, ihailkaa sen sijaan vanhentunutta pärstäkuvaani!

Kynitty mutta kalju by Hiusmallitilaisuus

Teknisesti ottaen mulla on hiuksia vielä päässä, mutta olo on kuin kuontalo olisi miinuksen puolella. Kuvaa:


Niinkuin epäilin, polkkahan tästä tuli. Alkujärkytyksen jälkeen (joka oli muuten erittäin miellyttävät, masistelun ja lakkapullolla viiltelyn täyteiset pari päivää) alan viimein tottumaan tuoreeseen hiuksettomuuteeni. Lisäksi tämä tukka on 100% varmasti Japanissa in -kampaajani oli näet TIGI:n Japanilainen hiuskonsultti :D

Ja siis se Japanin reissu.... kolme päivää aikaa, oon kipeä ja täysin aikaansaamaton o/ Nytkin pitäisi pakata. Voi paska.

Kipeänä, taas

Tyypillisesti viikko ennen Japania muhun iskee jokin salakavala oksennustaudin pikkuserkku o/ Viimepäivät olen yrittänyt psyykata itteäni terveeksi, ja homma onnistuu vähän niin ja näin. Ehkä se tästä...

Eniten tässä sairastelussa vituttaa se, että mulla olisi pitkästä aikaa mielettömästi ohjelmaa. Lukemista, pakkaamista, ja tärkeimpänä maanantain TIGI:n hiusmallitilaisuus johon menin hulluuksissani suostumaan. Homman idea on siis että kampaaja vie ja leikattava vikisee. Tukka on tällä hetkellä venähtänyt pitkäksi, ja latvat kuolleet, eikä kampaajilla usein ole sympatiaa haituvia kohtaan. Lähden siis Japaniin puolikaljuna.

Hiukseni nyt:

Ja mikä on muotia:



Voi apua.

Päivän päräytys

Mulla ei ole elämää -pääsykokeet lähestyvät, käytännössä asun kirjastossa. Kokeisiinluemista vältellessä olen miettinyt aihetta nimeltä hiukset.


Laitoin yhtenä iltana hiukset letille ja PAM! -aamulla päästäni löytyi afro. Vähän liennettyään kiharat osoittautuivat kuitenkin mulla tosi kivoiksi. Kampaaja-aika lähestyy, ja mietin, että uskaltaisinko kokeilla vaihteeksi jotain uutta... (arvaatte varmaan loput).

Permiksen plussat:

+Sellainen sopisi mun pitkälle kasvojenmuodolle (Peachesilla alla esim samanlainen)


+Olisi ainakin jotain uutta

+Tahtoooo, mielenrauha on vaarassa jos en tee sitä


Permiksen miinukset:

-Kyllä te tiedätte.

Viimein asiaa

Ja paskat on, mutta ajattelin päivitellä jotain joka tapauksessa.

Paras innostuminen:

Hurahdin täysin Skinssiin. Musta tulee isona Cassie (siis miinus huumeongelmat ja anoreksia)!


Paras tyyli:
Skinssin Effy. Harkitsen vakavasti haluavani samanlaiset hiukset kuin hänellä. Tosin ne näyttäisivät mun päässäni luultavasti todella tylsiltä, kun en omista samaa naamavärkkiä. Pikkuseikkoja...


Parhaat bileet:
Sofian ja Anniinan synttärit oli ihan jees. (Selvesti hyvä päivä, hyvästi selvä päivä! *triller-liike, taputus, oodi viinalle, ja sit juo!)


Paras wtf:
Ajattelin patentoida naamavärkkini ja haastaa Peaches Geldofin oikeuteen.



Paras suunnitelma:
Japaninreissuun on enää kaksi kuukautta. Mitä ihmettä?!?!? Olen muuten tullut siihen tulokseen, että mut heitetään maasta ensimmäisen parin päivän aikana -miten japaniinot muka kestäisivät ylikokoista, äänekästä amazoninaista hillityssä maassaan ;__;


Paras biisi:
Crystal Castles, wow.



Eikä mulla sitten muuta tähän väliin, ensikertaan!

-Karla, tuo tyttö joka tosiasiassa viettää aikaansa lähinnä töissä