Rock the house!

Arvatkaapas huviksenne kuka on se Espoolainen neiti joka pääsi autokoulun läpi!
Ja entäpäs se iloinen, surullinen yksilö, joka päätti juhlan kunniaksi heittää aivonsa narikkaan ja täyttää syntyneen tyhjiön tunnetulla viisaiden juomalla, ja kärsi sen takia elämänsä kaameimman kankkusen?

Vinkki: Mä.

Vaikka se täällä siltä vaikuttaakin en oikeastaan ole doku ollenkaan ;___;
Mutta ikävä kyllä en tunne käsitettä "kohtuudella" yhtään missään mitä teen, enkä mä ikinä opi. Ehkä "sitten isona"...

JOKA TAPAUKSESSA, tässä kerrassaan hemaiseva pärstäkuva Krissestä ja musta lähdössä kyseiselle, kohtalokkaalle reissulle Fabrickkiin (joka on muuten ihan paska paikka, liian kallis ja liian snobi mun makuun. Tälläkertaa päädyin sinne, koska mut maksettiin sisälle. Ei olisi kannattanut x__x)


Virnuilevaa. Enkä tietenkään tajunnut ottaa meistä yhtään älykästä kokovartalokuvaa, että voisin näyttää mun vaatteet, hyyyvä minä <3

Yhden työn toi kuva kuitenkin täyttää, sillä siitä näkyy mun tukka nykyisessä kuosissaan. Jos siis kuosista voi puhua katsellessa tota reuhkaa x__x Huomenna olis edessä kampaaja -vihdoin, muistutan oikeesti nykyään lähinnä lammaskoiraa. Parin viikon sisällä olis myös tarkoitus päästä tästä epämääräisen pissankeltaisenvaaleasta sävystä eroon. (Mitä pidempään tää tukka on mulla, sitä enemmän ja värikkäämmin sitä vihaan :'D ) Värikin on jo ostettu, se löytyy aikasemmista postauksista!

Uusi ulkonäkö, here I come!

Cities of the future, where everybody's happy and I feel at home

Tämä päivä on tähänastisesti ollut superhyvä! Uskokaa tai älkää, kaikesta sekoilustani huolimatta Amnestyn hullut päättivät palkata mut huhtikuuksi feissaroimaan pitkin keväisen Helsingin katuja~


Toi työpaikka on mun mielestä aivan ihana. Se sopii mun avoimelle luonteelle (lue: en osaa hävetä itseäni, puhun kaikille halusi ne sitä eli ei) ja moraalitajulle (mieluummin pelastan maailmaa amnestyssä kuin teen mäkkärissä ihmisistä läskejä). Lisäksi toi huhtikuinen työpanos varmistaa sen, että pystyn reilatessa syömään muutakin kun Suomesta mukaan otettuja ruispaloja ja olympiajuustoa! \o/ "Pakahtua onnesta" on kertakaikkiaan liian lievä sana kuvaamaan tämänhetkistä mielialaa!!!


Hyviä (ja sen puoleen huonojakin?) asioita tapahtuu yleensä muutaman nipuissa, ja niin kävin nytkin. Sain aamukahvin kanssa nauttia uudesta, vaaleanpunaistuneesta Ellestä:



Ja tässä se nyt ois.

Homman nimihän on, että musta Suomen Elle (mitä tilaan) on noin puolet huonompi kuin UK Elle (mistä maksan maltaita koska en tilaa sitä ja haluan sen silti), mutta tällä kertaa suomi-Elle veti pidemmän korren Brittiläisestä siskostaan! Siihen on tasan yksi syy...

...Tyttydydyttyttyyy: Villikissa-mallisto!









Jos en ennen uskonut rakkauteen ensisilmäyksellä, perun nyt sanani: toi on aivan ihana! <3___<3 Värimaailma, rockahtavat eläinkuosit yhdistettyinä naisellisiin asusteisiin, oioioi. Tahdon.
Toi on siis ensikevään mallisto, mikä tarkoittaa, että tänä keväänä Karlasta tulee materialismionnellistunut maailmanmatkaaja! (siis jos reilauksesta jää yhtään rahaa ostaa vaatteita.. ;__;)

Meditoin tässä muuten että tämä mun blogin ulkonäkö on tosi kökkö. Pitäisköhän mun parannella sitä kun nyt kerta olen (luku)lomalla, mitä tuumitte??

Vain parhaat sen hallitsee

Tänään mulla oli tosiaankin se kuuluisa työhaastattelu Amnestyn feissariksi (ne kampissa pyörivät, rahaa vonkuvat häiriköt). Tilanne tiivistettynä pariin sanaan olisi seuraavanlainen: menin, eksyin, myöhästyin. Munaamisen asteen näkee nyt sitten tämän viikon perjantaina, koska 10 minuutin myöhästymisestä riippumatta haastattelija tuntui pitävän musta. Mahdollisesti tosin toiveajattelua, sillä mulle tarjottiin haastattelussa kaksi kuukautta vanhaa mehua (murhayirtys)?

Miten näitä feilattuja koetilanteita onkin ollut viimeaikoina näin paljon? Ensin inssi penkin alle, nyt toi. MEIKÄLÄINEN SE OSAA!
Enigeis, toivottakaa onnea ton kanssa! (tarvitsen sitä.)

Sitten pari fiilistelykuvaa siltä kuuluisalta paattiretkeltä Turun Titanicilla. Materiaalia K18 vee jälleen..

Iloinen bussimatka Turkuun.

Paatin kannella tuuli....


...Ja niin meritauti iski ja muutuimme keltaisiksi

Taustan herrashenkilö oli Turusta ja lensi pian ulos hytistä.

Buffet maistui


Löysin kaverin ja pöllin sen huulipunan.

Näihin lerpattaviin silmiin ja hangon keksi -hymyihin, moro! :D

Ilmoitus!

Tänään tajusin että mun vaatekaapin sisällössä on tapahtunut jonkinmoinen taantuma: vielä pari kuukautta sitten hienot vaatteet näyttää kuin 12-vuotiaan teinitytön kokoelmista revityiltä. Paha, paha ulkonäköangsti näyttää olevan tasaisin väliajoin uudistuva sairaus. Olisin paaaaljon mieluummin tämän näköinen:





(Miinus jälleen herutusposet, jos ymmärrätte :'D) Tollanen rockahtava pin-up on jees.

Lisäksi oon lihonut ihan sikana -ja lihon iloisena lisää tämänpäiväisen laskiaisen, ensiviikkoisten penkkareiden ja paattiretken jälkimainigeissa. Itsehillintä olis kiva :----D

Mutta se siitä angstista. Oikeastaan tän postauksen pointtina piti olla pieni ilmoitus: HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE!!!

Ja sitten olisi vuorossa laskiaispullaa. Tervemenoa linjat joita en omista, ja tervetuloa onnelliset parikymmentä minuuttia. Ensikertaan!

Mahdollisesti kökköinen teksti

Kuinka pirun aivokuollut ihminen voikaan olla suihkun jälkeen? Kuuma vesi vaikuttaa muhun liiankin lamaannuttavasti varsinkin pidemmän päivän jälkeen. Simahdan ihan kohta, mutta postaan ensin tänne nyt kun kerrankin oli tapahtumarikas vuorokausi. Pahoittelen kuitenkin etukäteen tämän sekalaisuutta -__-

Päiväni pituudesta sen verran, että syy sen venymiseen ei ihme kyllä ollut koulun. Tänään oli lukion viimeinen koulupäivä -tai niin ainakin opettajat väittivät. Todellisuudessa homman nimi oli lähinnä turhan "älkää riehuko penkkareissa" -viestin paukuttaminen oppilaiden päihin. Tämä tärkeä, tunnin mittainen tiedotustilaisuus pakotti meikäläisen heräämään vähemmän pirteänä kello 7.02 aamuyöllä. En arvostanut. Kaiken lisäksi myöhästyin joka tapauksessa rakkaasta opintopaikastani puolisen tuntia. Toivotaan että huomisessa äidinkielen YO:ssa onnistun ryhdistäytymään aikataulussani edes vähäsen :'D

Viimeisen päivän hyvistä puolista sanottakoon sen verran, että penkkarikarkit saapuivat. Suunnattomasta tahdonvoimastani huolimatta menin jo avaamaan yhden dumlepaketin. Ei sen puoleen, että mulla olisi mitään tarvetta säästää karkkeja..

Tässä olis vasta osa, hehheh...

Koulupäivän jälkeen en jaksanut mennä kotiin -koulumatka olisi muuten ollut täysin turha visiitti homeiselle opinahjolleni - ja siispä lähdin spontaanille shoppauskierrokselle Isoon Omenaan. Eikös olekkin jännittävä ilmiö, että kun et pahemmin omista rahaa tai muutakaan varallisuutta huomaat ostavasi kilokaupalla tavaraa?? Spontaaneilla kauppareissuilla on ikävä tapa päättyä spontaaneihin heräteostoksiin, ja niin kävi nytkin.

Olen (leveyssuunnassa) kasvava nuori, joten kipaisin nopeasti ostamaan itselleni ruokaa. Omenan uusi sushibaari on liian viekotteleva: 8 e tuonkaltaisesta herkkuateriasta ei ole lähes mitään!

Suuri himoni hankkia kunnolliset Minni Hiiri -kengät on viimein toteutunut! Hintakaan ei kirpaissut: 15 euroa noista jumalaisista luomuksista oli liian hyvää ollakseen totta. Kunhan saisin hankittua vielä noihin mätsäävän punaisen huulipunan, olisin kuin suoraa 50-luvulta!


Kolmas ostokseni ei itseasiassa ole virallisesti ostettu. Ei, en ole ryhtynyt varkaaksi, vaan sain kotikokeiluun kahdet eri silmälasit. En yksinkertaisesti osaa päättää kummat haluaisin!

Varoitan nyt räjähtäneestä ulkonäöstäni: mulla oli tosiaan ollut pitkä päivä ennen kun otin nämä kuvat, ja näytän suosta nousseelta. Toisaalta homman nimenä ei ole arvioida mun pärstää vaan silmälaseja, eikös?



Vaihtoehto numero 1.
Isot, tummat silmälasit. En ole vielä päättänyt ovatko nämä ennemminkin taiteilijamaiset vai Gina Tricotmaiset (edellinen hyvä, jälkimmäinen paha). Kivan näköiset ja vaihtoehdoista halvemmat, mutta eivät sovi mun kasvojenmuodolle yhtö hyvin kuin nro 2:set.




Vaihtoehto numero 2.
Vähän ladylikemmat, punaruskeat lasit. Sopii hyvin mun kasvojenmuodolle, väri tuo pienen erilaisuuden perusmustaan verrattuna, kivat nätit peruslasit. Ongelmana onkin, että en tiedä olisiko noi liian tylsät.

Mielipiteitä otetaan vastaan huomiseen aamuun asti, koska silloin toiset pitäisi palauttaa. Kiitos pitkästä mietintäajasta, Nissen...

Mutta eipäs mulla muuta, ensikertaan!

English, baby

Päiväni on koostunut tänään lähinnä tästä:



Ja ei jumaliste englannin opiskelu on turhauttavaa!

~Syitä englannin tappavuuteen~

-Osaat sitä juuri sen verran hyvin, että opiskelu tuntuu turhalta
-Et kuitenkaan osaa sitä NIIN hyvin, että kokeesta tulisi hyvä numero lukematta
-...Varsinkaan kun sanastoon kuuluu täysin älyttömiä sanoja joita et ikinä tule tarvitsemaan (esim. byrokratia tai banaaneiden harmonisaatio)
-Saat aloitettua lukemisen aina liian myöhään koska kuvittelet osaavasi kaiken
-...Mikä johtaa käytännössä siihen, että menet kokeeseen parin tunnin paniikkilukemisella <3

"Try to stay awake while reading this", do you enjoy that? <3>

Koeviikoilla tyypillisesti ajatukset kulkee jossain aivan muualla kuin kokeissa. Niinpä muhun iski aivan mielentön ulkonäköangsti -parin viikon verkkarikausi on tehnyt tehtävänsä. Kun soppaan lisätään se, että mulla on mielettömät ahdistusangstit tulevasta Inssistä olisin tosissani materialismionnellisuuden tarpeessa.

Mitä sitten haluaisin?

Klaamka, deviantart

..ja Anne Heathway

Näiden kuvien plus niiden tuhannen ja yhden sukulaisen takia päätin haluta investoida tummanpunaiseen huulipunaan <3___<3 En yleensä ole käyttänyt huulissa yhtään mitään, koska nämä on jo luonnostaan kirkkaat purkanpinkit. Nyt alkoi kuitenkin himottamaan! Ja kun mun tukka nyt muuttuu parin kuukauden sisällä tummaksi ei olisi pahitteeksi hankkia jotain piristystä ilmeessen, vai mitä?

Huuleni au naturel. Pinkit. :(

Mutta ei muuta tällä kertaa, jälleen shoppailuseuraa otetaan vastaan!