Tätä on odotettu

Tänään tapahtui tämmöisiä:



Tiivistettynä, rakastan tota. Väri on juuri se oikea punertavanruskea -siis ei musta, mikä saa mut näyttämäänluurangolta, ja punertava ilman, että näytän ylikypsältä tomaatilta. Parasta tässä on kuitenkin, että Tuksu-look on poissa! Näytän itseltäni!

Ja oli muuten mun pienen elämäni ensimmäinen kerta, kun hiusväristä tuli oikeasti väripurkin kannessa virnistelevän naikkosen värin sävynen! :'D Olen positiivisesti yllättynyt.

Blodit RIP! (ei tuu teitä ikävä.)


Hiustenvärjäyksen innoittamina minä ja Tiia (jonka hiukset värjäsi muuten meikäläinen!) päätettiin lähteä viereiseen pusikkoon haahuilemaan.

Tiian hiusten rinnalla mun tukka on kaukana punaisesta!

Ilmetty pikkumyy? :D

Tuuli teki minut euforiaiseksi ilmeisestikin

Ja siis toi mun tukka sitten <3__<3>

Huomaa ehkä hiukkasen paremmin minkä väriset silmät mulla on.

Yhteistyönä saatiin aikaan myös kyseinen jääpuikkoherra.
Vilkutukset kaikille!

Puolkaljun nörtin elämää, ei sen enempää

Kauhistunutta vääntelyä otsikon takia.

Tukka siis lähti..

..ja sain silmälasit.

Toi paskajäykkä olemukseni kuvaa aika hyvin tämänhetkisiä fiiliksiä -olen kalju? Lopputulos ei kuitenkaan ole ollenkaan niin järkyttävä kuin oletin, mutta kyllä tää taas totuttelua kaipaa. Etenkin kun ideana olisi kasvattaa tätä lettiä eikä lyhentää. Blondauksenjälkeiset kuoleet haituvat oli kuitenkin pakko poistaa, ja se johtaa aina uudestaan tohon ylipitkä-polkka -lookkiin ;__;

Tossa vielä toinen kuva, tällä kertaa ilman rillejä niin, että tukan pituuskin näkyy jotenkuten.

Oon kyllä onnellinen että tää on luultavasti vika postaus tällä kuolleenvaalealla värillä!

Mutta se siitä tukka-angstista! (tällä kertaa.)

Gorillazilta on tulossa uutta materiaalia ihan parin päivän sisällä! En tiedä missä välissä niin pääsi käymään, mutta jos Last.fm:ää on uskominen tämä on yksi mun nykyisistä lempibändeistä. Kun mietin tätä rajatonta hehkutusfiilistä mikä ton uuden levyn ilmestyminen aiheutti, niin täytyy myöntää että onhan se aivan jumalaista musiikkia! :D Mutta ylihuomisen huomista odotellessa <3__<3 .

Internet on paha

Se näet luo tarpeita, joita et edes tiennyt omistavasi.

Dikkaan mekon mallista vähän liikaa <3__<3>

Toi ruutupaita siis. Yhdistäisin hameeseen.

En ole mikään vaaleanpunainen tyttö, mutta tossa väri näyttää hurjan söpöltä.

Ihana kuva ja etenkin sen väri. Oon heikkona fantasialiilaan :'D

Haluisin remmikorkkarit, ja nää on ihanat ;__;

Pitihän se ikuisuussuosikkikin laittaa tänne.... <3__<3 TAHDON!! ;__;

Rock the house!

Arvatkaapas huviksenne kuka on se Espoolainen neiti joka pääsi autokoulun läpi!
Ja entäpäs se iloinen, surullinen yksilö, joka päätti juhlan kunniaksi heittää aivonsa narikkaan ja täyttää syntyneen tyhjiön tunnetulla viisaiden juomalla, ja kärsi sen takia elämänsä kaameimman kankkusen?

Vinkki: Mä.

Vaikka se täällä siltä vaikuttaakin en oikeastaan ole doku ollenkaan ;___;
Mutta ikävä kyllä en tunne käsitettä "kohtuudella" yhtään missään mitä teen, enkä mä ikinä opi. Ehkä "sitten isona"...

JOKA TAPAUKSESSA, tässä kerrassaan hemaiseva pärstäkuva Krissestä ja musta lähdössä kyseiselle, kohtalokkaalle reissulle Fabrickkiin (joka on muuten ihan paska paikka, liian kallis ja liian snobi mun makuun. Tälläkertaa päädyin sinne, koska mut maksettiin sisälle. Ei olisi kannattanut x__x)


Virnuilevaa. Enkä tietenkään tajunnut ottaa meistä yhtään älykästä kokovartalokuvaa, että voisin näyttää mun vaatteet, hyyyvä minä <3

Yhden työn toi kuva kuitenkin täyttää, sillä siitä näkyy mun tukka nykyisessä kuosissaan. Jos siis kuosista voi puhua katsellessa tota reuhkaa x__x Huomenna olis edessä kampaaja -vihdoin, muistutan oikeesti nykyään lähinnä lammaskoiraa. Parin viikon sisällä olis myös tarkoitus päästä tästä epämääräisen pissankeltaisenvaaleasta sävystä eroon. (Mitä pidempään tää tukka on mulla, sitä enemmän ja värikkäämmin sitä vihaan :'D ) Värikin on jo ostettu, se löytyy aikasemmista postauksista!

Uusi ulkonäkö, here I come!

Cities of the future, where everybody's happy and I feel at home

Tämä päivä on tähänastisesti ollut superhyvä! Uskokaa tai älkää, kaikesta sekoilustani huolimatta Amnestyn hullut päättivät palkata mut huhtikuuksi feissaroimaan pitkin keväisen Helsingin katuja~


Toi työpaikka on mun mielestä aivan ihana. Se sopii mun avoimelle luonteelle (lue: en osaa hävetä itseäni, puhun kaikille halusi ne sitä eli ei) ja moraalitajulle (mieluummin pelastan maailmaa amnestyssä kuin teen mäkkärissä ihmisistä läskejä). Lisäksi toi huhtikuinen työpanos varmistaa sen, että pystyn reilatessa syömään muutakin kun Suomesta mukaan otettuja ruispaloja ja olympiajuustoa! \o/ "Pakahtua onnesta" on kertakaikkiaan liian lievä sana kuvaamaan tämänhetkistä mielialaa!!!


Hyviä (ja sen puoleen huonojakin?) asioita tapahtuu yleensä muutaman nipuissa, ja niin kävin nytkin. Sain aamukahvin kanssa nauttia uudesta, vaaleanpunaistuneesta Ellestä:



Ja tässä se nyt ois.

Homman nimihän on, että musta Suomen Elle (mitä tilaan) on noin puolet huonompi kuin UK Elle (mistä maksan maltaita koska en tilaa sitä ja haluan sen silti), mutta tällä kertaa suomi-Elle veti pidemmän korren Brittiläisestä siskostaan! Siihen on tasan yksi syy...

...Tyttydydyttyttyyy: Villikissa-mallisto!









Jos en ennen uskonut rakkauteen ensisilmäyksellä, perun nyt sanani: toi on aivan ihana! <3___<3 Värimaailma, rockahtavat eläinkuosit yhdistettyinä naisellisiin asusteisiin, oioioi. Tahdon.
Toi on siis ensikevään mallisto, mikä tarkoittaa, että tänä keväänä Karlasta tulee materialismionnellistunut maailmanmatkaaja! (siis jos reilauksesta jää yhtään rahaa ostaa vaatteita.. ;__;)

Meditoin tässä muuten että tämä mun blogin ulkonäkö on tosi kökkö. Pitäisköhän mun parannella sitä kun nyt kerta olen (luku)lomalla, mitä tuumitte??

Vain parhaat sen hallitsee

Tänään mulla oli tosiaankin se kuuluisa työhaastattelu Amnestyn feissariksi (ne kampissa pyörivät, rahaa vonkuvat häiriköt). Tilanne tiivistettynä pariin sanaan olisi seuraavanlainen: menin, eksyin, myöhästyin. Munaamisen asteen näkee nyt sitten tämän viikon perjantaina, koska 10 minuutin myöhästymisestä riippumatta haastattelija tuntui pitävän musta. Mahdollisesti tosin toiveajattelua, sillä mulle tarjottiin haastattelussa kaksi kuukautta vanhaa mehua (murhayirtys)?

Miten näitä feilattuja koetilanteita onkin ollut viimeaikoina näin paljon? Ensin inssi penkin alle, nyt toi. MEIKÄLÄINEN SE OSAA!
Enigeis, toivottakaa onnea ton kanssa! (tarvitsen sitä.)

Sitten pari fiilistelykuvaa siltä kuuluisalta paattiretkeltä Turun Titanicilla. Materiaalia K18 vee jälleen..

Iloinen bussimatka Turkuun.

Paatin kannella tuuli....


...Ja niin meritauti iski ja muutuimme keltaisiksi

Taustan herrashenkilö oli Turusta ja lensi pian ulos hytistä.

Buffet maistui


Löysin kaverin ja pöllin sen huulipunan.

Näihin lerpattaviin silmiin ja hangon keksi -hymyihin, moro! :D

Ilmoitus!

Tänään tajusin että mun vaatekaapin sisällössä on tapahtunut jonkinmoinen taantuma: vielä pari kuukautta sitten hienot vaatteet näyttää kuin 12-vuotiaan teinitytön kokoelmista revityiltä. Paha, paha ulkonäköangsti näyttää olevan tasaisin väliajoin uudistuva sairaus. Olisin paaaaljon mieluummin tämän näköinen:





(Miinus jälleen herutusposet, jos ymmärrätte :'D) Tollanen rockahtava pin-up on jees.

Lisäksi oon lihonut ihan sikana -ja lihon iloisena lisää tämänpäiväisen laskiaisen, ensiviikkoisten penkkareiden ja paattiretken jälkimainigeissa. Itsehillintä olis kiva :----D

Mutta se siitä angstista. Oikeastaan tän postauksen pointtina piti olla pieni ilmoitus: HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE!!!

Ja sitten olisi vuorossa laskiaispullaa. Tervemenoa linjat joita en omista, ja tervetuloa onnelliset parikymmentä minuuttia. Ensikertaan!