Koska ootte aiheellisesti unohtaneet: moi oon Karla

Blogipäivityksettömyyttä mikä on ollu menossa viimeisimmät puolisen vuotta ei voi kutsua enää ees tauoksi vaan ihan täydeksi luovuttamiseksi asian suhteen. Mulla on ollut tän polvileikkauksen ja koulun jälkimainingeissa full-on burnout, joka ei ottanut laantuakseen ennen kuin joululoman lopussa. Toisin sanoen en ole jaksanut koko syksynä tehdä mitään muuta kuin vetää kalsarikännejä kaverilla samalla kuin kirjoitan kuudettatuhannetta esseetä viikon sisään, nimenkinomaisesti niissä kalsareissa. Ei oikein blogimateriaalisettiä, sanoisin.

Joulun alla kun mulla oli viimein aikaa levätä, tajusin että hitto meikäläinen on ollut ihan sekaisin lokakuun alusta lähtien. Mutta nyt -en tiedä onko kyseessä kysenalainen kevät ilmassa vai mikä, mutta kroppa sanoo että olisi aika rajoittaa erakoitumistani. Tai jos ei muuta, näyttää torkeän hyvältä shamaanilta erakkovuoreni päällä!

Mutta että sellainen intro tulevalle elämälle. Kokeilen jos saisin piakkoin ihan kunnon postausta aikaiseksi. Oli miten oli, Karla kiittää ja kuittaa!